Niin vain musiikki enää suojelee.Kun avaan joka aamu koneeni ja internetin tietoväylä pääsee jyräämään pääni lävitse ampuen konekiväärin lailla tietoa kallooni, ei se ole enää vuosiin miellyttänyt minua.
Joka päivä herään aamuun vain huomatakseni, mitkä kaikki asiat voivat viedä minut vankilaan joko kuukaudeksi tai kymmeneksi vuodeksi. (onneksi me ensikertalaiset tulemme pääsemään hyvällä käytöksellä ja nuhteettomalla taustalla jo puolessa tuosta ajasta)
Eikä tämä ole hauskaa minusta, saati sitten sinusta siellä ruudun takana, ei sitten pätkääkään.
Kaikki alkoi viattomasta ajatuksesta..
Ja niin kierre alkoi.
Aloitetaan muutamasta blogikirjoituksesta. Tuotiin mielipide esiin suomen maahanmuutosta ja kas syyte napsahti kansanryhmää vastaan kiihottamisesta ja samaan aikaan kuitenkin kiehuu taas toisella reunalla.
Kirjoitettiin mielipide julkkiksesta ja *naps* meillä oli syyte kunnianloukkauksesta ja herjauksesta.
Tehdään mielipidekirjoitus eduskunnasta ja oho, taas ollaan kusessa.
Ja sitten ihmetellään sormi suussa, että mitenkäs taas mentiin näin.
En usko, enkä usko että sinäkään uskot
Mutta usko pois kun sanon että aina tässä maassa on menty perse edellä puuhun ja niin tullaan tekemään vastaisuudessakin, oli sitten kyse politiikasta, kirkosta, työnteosta, "oikeuslaitoksesta" tai helvetti sentäs puutarha-alan kaupan pitämisestä. (täytyy käydä piilottamassa amppelit ja kultaköynnös ettei perhanat tuomitse minua, pistin samalla piiloon vessan henkilövaa'an ja nypin hehkulamput katosta, etteivät vaan pysty syyttämään kannabiksen kasvatuksesta)
Onko vain laulajalla enää vapaus sanoa sanottavansa?
Varsinkin vanhempi polvi muistaa, kuinka Irwin aikoinaan piti suomen hallituksesta ja verottajasta. Tekipä näistä muutaman nappiin osuneen laulunkin. Erääseen hyvin ikimuistoiseen "Haistakaa paska koko valtiovalta" kappaleeseen sai innoituksensa, kun verottaja päätti nyhtää kitaristilta viimeisetkin lantit.
Enkä muista että mies olisi päivääkään linnassa viettänyt. (tosin katkoa täksi kuulemma kutsui)
Tänä päivänä yhteiskuntakriittinen musiikki menee kansaan jälleen kuin häkä. Porvarit riistää ja duunarit itkee kuorossa. Jokainen nuori on jollain tapaa kapinallinen ja yleensä pienenä perheessä jo opitaan kiroamaan verottaja, lisävero, ALV, ruokavero, viinavero ja kaikki muutkin syvimpään kuiluun. Itse en ainakaan isäni tai äitini ikinä muista kiitelleen, kun otti verokarhu vuoden lopussa saataviaan takaisin, kun olivat muka liian vähän veroja maksaneet. (itse en junttina ikinä ole vielä keksinyt, miten olen voinut maksaa veroja liian vähän, mutta yleensäpä ovat pitäneet minut hiljaisena veronpalautuksilla, tosin taitaa tuokin olla joku salaliitto)
Tänä päivänä protestilaulajia on hieman joka bändissä, sillä suomalaista musiikkia pohjustaa aina sama aate; Meitä poljetaan.
Loppuun haluaisin jokaisen lukijan painavan tätä linkkiä ja kuuntelevan kappaleen joka tästä aukeaa. Itse löysin Irwinille jatkajan näiden laulujen saralla. Istuin ja kuuntelin laulun monesti ja lähdin tätä lauleskelle suuriveroisella diesleautollani kohti Tamperetta. Mietteissäni, että ehkä tästä vielä noustaa ja joskus tulevaisuudessa kun olemme jo omat protestilaulumme tehneet ja maaksi muuttuneet, suurella ilolla lauleskellaan ajoista, jolloin verot oli veroja eikä hiluja taskunpohjalla vaan.
